Meeqqap tappissusaa – Kalaallit Nunaat

Ilinniartitsisut, perorsaasut, meeraaqqerisut, peqqinnissakkut sullissisut isarualerisullu, nunatsinni meeqqani tallimat arfineq marlullu akornanni ukiulinni isigiarsuttuusinnaanermut ersiutit qulaaluat pillugit iliuusissaat


Meeqqat isigiarsuttut tamakkerlutik piffissaagallartillugu paasineqartanngillat. Tamanna nutaamik iliuuseqarnikkut aningaasaateqarfimmit Synoptik-Fondenimit allanngueqataaffigineqassaaq. Tamatumuuna Kalaallit Nunaanni meeqqat pineqarput.

2022-imi aggustip ulluisa 22-ianni nunatsinni iliuusissaq nutaaq, meeqqat isigiarsuttut amerlanerusut piffissaagallartillugu paasineqarnissaannik qulakkeerisussaq, aningaasaateqarfimmit Synoptik-Fondenimit saqqummiunneqassaaq. Meeqqat tappissusaannik ukkassineq nukittorsarniarlugu iliuuserisami, meeqqani tallimat arfineq marlullu akornanni ukiulinni, tappissutsikkut ajornartorsiutaasinnaasunut ersiutit qulaaluat saqqummiunneqassapput. Ersiutit ulluinnarni perorsaasunit ilinniartitsisuniillu maluginiarneqarsinnaasut- meeraaqqerisulli, peqqinnissakkut sullissisut allat isarualerisullu ukkasseqataaffigisinnaasaataaq. Ilisimasaqarnerulernerup siunissami meeqqanik paasineqaratik isigiarsuttunik ikilisitseqataasinnaanera, iliuuseqarnermi neriuutaavoq. Atortussat nunatsinni atuarfinnut, meeqqerivinnut, meeraaqqerisunut, Peqqinnissaqarfimmut tamarmut isarualerisunullu nassiussuunneqassapput.

Meeqqat misissortittarnerinut atatillugu tappissusaat misissorneqartaraluaq, meeqqat isigiarsuttut tamakkeqajarnagit piffissaagallartillugu paasineqartarmata, minnernut atualeqqaarneq ajornakusoorsinnaasassaaq. Nunatsinni nutaamik iliuuseqarneq, inersimasut amerlanerusut meeqqanik isigiarsuttunik malussarsinnaasunngorlugit piginnaaneqarlualersitseqataassaaq.

Atortussanut- kikkullu atortussanik pissarsinissaannut tunngatillugu- nunatsinni pisortat ilinniagallillu suleqatigalugit- suliniut nunatsinnut naleqqussagaavoq. Suliniut Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup, nunatsinni Peqqinnissaqarfiup aningaasaateqarfiullu Synoptik-Fondip akornanni suleqatigiissutaavoq.

Iliuuseqarnermi isigiarsuttuusinnaanermut ersiutaagajuttunik- soorlu niaqorlunnerartarnermik, ukkassilluarsinnaannginnermik aalassarissutsimullu tunngatillugu unammilligassaqarnermik, inersimasut amerlanerusut ilisimasaqartilernerisigut, meeqqat isigiarsuttut amerlanerusut piffissaagallartillugu paasineqartarnissaat, Synoptik-Fondimit anguniagaavoq. Taamaammat iliuuserisaq nutaaq una inersimasunut ulluinnarni meeqqanik qanimut najuisunut saaffiginnissutaavoq. Iliuuserisaq, nuna tamakkerlugu ilinniartitsisut perorsaasullu aammali meeraaqqerisut, peqqinnissakkut sullissisut allat isarualerisullu suleqatigalugit ingerlanneqassaaq. Isigiarsuttuunermut ersiutit qulaaluat ulluinnarni pinnguarnermi ilinniartitsinermilu maluginiarneqarsinnaasut paasissutissiissutiginerisigut, ilinniagallit taakku meeqqat isigiarsuttut maluginiarsinnaanissaannut ilisimasaqalissapput eqqumaffiginninnerulissallutillu.

Meeqqani isigiarsuttuussinnaanermut ersiutit qulaaluat inersimasunit maluginiarneqarsinnaasut allagartarsuanngorlugit suliat, atortussani nunatsinni atuarfinnut, meeqqerivinnut, Peqqinnissaqarfimmut isarualerisunullu nassiussuussassani ilaapput. Atortussanut ilanngunneqarportaaq, allagartarsuit sulisut isersimaartarfiinut, klasseværelsinut, nakorsiartitsivinnut assigisaannullu takuneqarsinnaanngorlugit ullullu tamaasa ersiutinik taakkunannga qulaaluanik eqqaasitsisartussanngorlugit, nivinngarneqarnissaannut kaammattuut.
Ilinniartitsisutut perorsaasutulluunniit meeqqap isigiarsuttuusinnaaneranik pasitsaassinermi, meeqqaap angajoqqaavisa oqaluunnissaat meeqqallu meeraaqqerisumit nakorsamilluunniit takutinnissaanut kaammattornissaat innersuussutaavoq.

Meeqqat makkunuunatigut alatsinaakkit:

  1. Niaqorlunnerarneq
  2. Nakunganeq ilaannikkuinnarluunniit nakusarneq
  3. Ukioqatinut naleqqiulluni toorlappasinneruneq imal. aalassarlunneruneq
  4. Eqqissilluni issianissamik ukkassinissamillu ajornartorsiuteqarneq
  5. Ungasissumut ass. allattarfissuarmut isiginiarnermik ajornartorsiuteqarneq
  6. Qaamanermik iluaalliuuteqarneq/inngiasunneq
  7. Atuagassaq pinnguarluunniit tikivillugu atuarniarsarisarneq/pinnguarniarsarisarneq
  8. Isit qasugajunnerat tagiartorneqarajunnerallu
  9. Ukkassiniarluni illuinnarmik sequnngertarneq isilluunniit illuanik matusisarneq.

Meeqqat tappissusaat pillugu Peqqinnissaqarfimmit meeraaqqerisuniillu isumassarsiorfissaq

Iliuuserisami allagartarsualiap saniatigut, meeqqat tappissusaat pillugu isumassarsiorfissamik, Peqqinnissaqarfimmut meeraaqqerisunullu agguaassamik suliaqartoqarpoq. Isumassarsiorfissaq pisariitsumik ataatsimut isiginnilersitsissaaq, meeraaqqerisuniillu peqqinnissakkullu sullissisunit allanit isigiarsuttuunerup sapinngisamik piaarnerpaamik paasineqarnissaanut ikorfartuutaassalluni.

Isumassarsiorfissaq isit pillugit immikkut ilisimasalinnik suleqateqarluni suliarineqarpoq, meeqqaallu tappissusaat pillugu ilisimasanik nutaanerpaanik tunngaveqarluni (iliuuserisami tunuliaqutaasoq takuuk). Isumassarsiorfissaq kingorna nunatsinni ilinniagalinnit piukkunnarsarneqarpoq.

Isumassarsiorfissamut ilanngullugu peqqinnissaqarfiup -tassanilu ittut meeraaqqerisut- tappissutsimik misissuinermi atortut nutaat, meeqqanut immikkut piukkunnarsakkat, pissarsiarissavaat. Tappissutsimik misissuinermi atortunut ilanngunneqassaaq video tappissutsimik misissuinerup pitsaanerpaamik qanoq ingerlanneqarsinnaaneranut ilitsersuut.

Iliuuserisamut tunuliaqutaasoq

2013-imili aningaasaateqarfiup Synoptik-Fondip” Meeqqat Inuusuttullu tappissusaat pillugu suliniut /Projekt Børn og Unges Syn” qulequtsiullugu danskit meerartaasa akornanni isigiarsuttuuneq suussusersineqanngitsoq ukkappaa. Tamatumani Danmarkimi meeqqat tappissusaannik aaqqissuussamik misissuisoqartaraluaq, meeqqat isigiarsuttut siusinnerusukkut paasineqarsinnaanissaasa pikkoriffigineqarnerulersinnaanera, inerniliussat ilagaat.

Meeqqani isigiarsunnerup paasineqarnissaanik ukkassinermik nukittorsaanissaq siunertaralugu, Komiteen for Sundhedsoplysningip Synoptik-Fonden sinnerlugu Barnets Syn qulequtsiullugu suliniummi, meeqqat isigiarsunnerannut toqqammavissanik tutsuiginarsakkanik qulaajaaneq 2019-imi ingerlappaa. Danmark, Norge aamma Sverige qulaajaaviupput. Qulaajaanerup meeqqani isigiarsunnermut toqqammavissanik tutsuiginartunik toqqaasoqarsinnaannginnera, kisiannili uuttuutit nunani taakkunani nassuiarneqartut – ilisimatuussutsikkut allaaserisat, pisortat maleruagassiaat kiisalu paasissutissat peqqinnissamut tunngatilugu kattuffinneersut akimorlugit annertuumik assigiissuteqarnerat takutippaa.

Tamatuma kingorna peqqinnissamik ilinniagalittut aqutsisoqatigiit* toqqammavissanikmaluginiarneqarsinnaasunik qulaaluanik, iliuuseqartunit ingerlateqqinneqartunik, toqqaapput.

Meeqqat tappissusaat pillugu ilisimatuussutsikkut misissuineq »

Toqqammavissanik qulaajaaneq

Komiteen for Sundhedsoplysning toqqammavissanik qulaajaasuuvoq.

Qulaajaanermi Danmark, Norgimi Sverigilu akimorlugit ingerlanneqartumi makku ilaapput:

  • Ilisimatuussutsikkut atuakkiat, allaaserisat assigisaallu.
  • Naalagaaffinni aqutsisoqarfinnit ministeerianiillu paasissutissat innersuussutillu
  • Suliniaqatigiiffinnit peqqinnissamullu tunngatillugu ilinniagalinnit paasissutissat
  • Napparsimmaviit avataanneersunit:
    • meeraaqqerisut
    • nakorsiartitsiviit
    • isit nakorsaat
  • Napparsimmavinni isit nakorsaat

*Aqutsisoqatigiit tassaapput:

  • Lisbeth Sandfeld, overlæge og Ph.d., Øjenafdelingen, Sjællands Universitetshospital, Roskilde
  • Inger Holst, skele-terapeut, Sjælland Universitetshospital, Roskilde
  • Susanne Rank Lücke, sundhedsplejerske, formand for Fagligt Selskab for Sundhedsplejersker
  • Merete Rubeck Petersen, praktiserende læge
  • Anette Slyngborg, klinisk fagspecialist og master i optometri, Synoptik A/S
  • Steffen Heegaard, professor, dr.med. klinisk professor ved SUND og overlæge i øjensygdomme Rigshospitalet/Glostrup, øjenafdelingen og patologiafdelingen
  • Grethe Ebert Jacobsen, sekretariatsleder, Synoptik-Fonden

Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfik Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik suliniummi peqataanerat pillugu qutsavigaagut, nakorsarlu Nick Duelund suliniummik piukkunnarsaaneranut immikkut qutsavigalugu.