Meeqqap tappissusaa – Kalaallit Nunaat

Ilinniartitsisut, perorsaasut, meeraaqqerisut, peqqinnissakkut sullissisut isarualerisullu, nunatsinni meeqqani tallimat arfineq marlullu akornanni ukiulinni isigiarsuttuusinnaanermut ersiutit qulaaluat pillugit iliuusissaat

Meeqqat isigiarsuttut tamakkerlutik piffissaagallartillugu paasineqartanngillat. Tamanna nutaamik iliuuseqarnikkut aningaasaateqarfimmit Synoptik-Fondenimit allanngueqataaffigineqassaaq. Tamatumuuna Kalaallit Nunaanni meeqqat pineqarput.

2022-imi aggustip ulluisa 22-ianni nunatsinni iliuusissaq nutaaq, meeqqat isigiarsuttut amerlanerusut piffissaagallartillugu paasineqarnissaannik qulakkeerisussaq, aningaasaateqarfimmit Synoptik-Fondenimit saqqummiunneqassaaq. Meeqqat tappissusaannik ukkassineq nukittorsarniarlugu iliuuserisami, meeqqani tallimat arfineq marlullu akornanni ukiulinni, tappissutsikkut ajornartorsiutaasinnaasunut ersiutit qulaaluat saqqummiunneqassapput. Ersiutit ulluinnarni perorsaasunit ilinniartitsisuniillu maluginiarneqarsinnaasut- meeraaqqerisulli, peqqinnissakkut sullissisut allat isarualerisullu ukkasseqataaffigisinnaasaataaq. Ilisimasaqarnerulernerup siunissami meeqqanik paasineqaratik isigiarsuttunik ikilisitseqataasinnaanera, iliuuseqarnermi neriuutaavoq. Atortussat nunatsinni atuarfinnut, meeqqerivinnut, meeraaqqerisunut, Peqqinnissaqarfimmut tamarmut isarualerisunullu nassiussuunneqassapput.

Meeqqat misissortittarnerinut atatillugu tappissusaat misissorneqartaraluaq, meeqqat isigiarsuttut tamakkeqajarnagit piffissaagallartillugu paasineqartarmata, minnernut atualeqqaarneq ajornakusoorsinnaasassaaq. Nunatsinni nutaamik iliuuseqarneq, inersimasut amerlanerusut meeqqanik isigiarsuttunik malussarsinnaasunngorlugit piginnaaneqarlualersitseqataassaaq.

Atortussanut- kikkullu atortussanik pissarsinissaannut tunngatillugu- nunatsinni pisortat ilinniagallillu suleqatigalugit- suliniut nunatsinnut naleqqussagaavoq. Suliniut Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup, nunatsinni Peqqinnissaqarfiup aningaasaateqarfiullu Synoptik-Fondip akornanni suleqatigiissutaavoq.

Iliuuseqarnermi isigiarsuttuusinnaanermut ersiutaagajuttunik- soorlu niaqorlunnerartarnermik, ukkassilluarsinnaannginnermik aalassarissutsimullu tunngatillugu unammilligassaqarnermik, inersimasut amerlanerusut ilisimasaqartilernerisigut, meeqqat isigiarsuttut amerlanerusut piffissaagallartillugu paasineqartarnissaat, Synoptik-Fondimit anguniagaavoq. Taamaammat iliuuserisaq nutaaq una inersimasunut ulluinnarni meeqqanik qanimut najuisunut saaffiginnissutaavoq. Iliuuserisaq, nuna tamakkerlugu ilinniartitsisut perorsaasullu aammali meeraaqqerisut, peqqinnissakkut sullissisut allat isarualerisullu suleqatigalugit ingerlanneqassaaq. Isigiarsuttuunermut ersiutit qulaaluat ulluinnarni pinnguarnermi ilinniartitsinermilu maluginiarneqarsinnaasut paasissutissiissutiginerisigut, ilinniagallit taakku meeqqat isigiarsuttut maluginiarsinnaanissaannut ilisimasaqalissapput eqqumaffiginninnerulissallutillu.

Meeqqani isigiarsuttuussinnaanermut ersiutit qulaaluat inersimasunit maluginiarneqarsinnaasut allagartarsuanngorlugit suliat, atortussani nunatsinni atuarfinnut, meeqqerivinnut, Peqqinnissaqarfimmut isarualerisunullu nassiussuussassani ilaapput. Atortussanut ilanngunneqarportaaq, allagartarsuit sulisut isersimaartarfiinut, klasseværelsinut, nakorsiartitsivinnut assigisaannullu takuneqarsinnaanngorlugit ullullu tamaasa ersiutinik taakkunannga qulaaluanik eqqaasitsisartussanngorlugit, nivinngarneqarnissaannut kaammattuut.

Ilinniartitsisutut perorsaasutulluunniit meeqqap isigiarsuttuusinnaaneranik pasitsaassinermi, meeqqaap angajoqqaavisa oqaluunnissaat meeqqallu meeraaqqerisumit nakorsamilluunniit takutinnissaanut kaammattornissaat innersuussutaavoq.

Meeqqat makkunuunatigut alatsinaakkit:

Niaqorlunnerarneq
Nakunganeq ilaannikkuinnarluunniit nakusarneq
Ukioqatinut naleqqiulluni toorlappasinneruneq imal. aalassarlunneruneq
Eqqissilluni issianissamik ukkassinissamillu ajornartorsiuteqarneq
Ungasissumut ass. allattarfissuarmut isiginiarnermik ajornartorsiuteqarneq
Qaamanermik iluaalliuuteqarneq/inngiasunneq
Atuagassaq pinnguarluunniit tikivillugu atuarniarsarisarneq/pinnguarniarsarisarneq
Isit qasugajunnerat tagiartorneqarajunnerallu
Ukkassiniarluni illuinnarmik sequnngertarneq isilluunniit illuanik matusisarneq.

Meeqqat tappissusaat pillugu Peqqinnissaqarfimmit meeraaqqerisuniillu isumassarsiorfissaq

Iliuuserisami allagartarsualiap saniatigut, meeqqat tappissusaat pillugu isumassarsiorfissamik, Peqqinnissaqarfimmut meeraaqqerisunullu agguaassamik suliaqartoqarpoq. Isumassarsiorfissaq pisariitsumik ataatsimut isiginnilersitsissaaq, meeraaqqerisuniillu peqqinnissakkullu sullissisunit allanit isigiarsuttuunerup sapinngisamik piaarnerpaamik paasineqarnissaanut ikorfartuutaassalluni.

Isumassarsiorfissaq isit pillugit immikkut ilisimasalinnik suleqateqarluni suliarineqarpoq, meeqqaallu tappissusaat pillugu ilisimasanik nutaanerpaanik tunngaveqarluni (iliuuserisami tunuliaqutaasoq takuuk). Isumassarsiorfissaq kingorna nunatsinni ilinniagalinnit piukkunnarsarneqarpoq.

Isumassarsiorfissamut ilanngullugu peqqinnissaqarfiup -tassanilu ittut meeraaqqerisut- tappissutsimik misissuinermi atortut nutaat, meeqqanut immikkut piukkunnarsakkat, pissarsiarissavaat. Tappissutsimik misissuinermi atortunut ilanngunneqassaaq video tappissutsimik misissuinerup pitsaanerpaamik qanoq ingerlanneqarsinnaaneranut ilitsersuut.

Iliuuserisamut tunuliaqutaasoq

2013-imili aningaasaateqarfiup Synoptik-Fondip” Meeqqat Inuusuttullu tappissusaat pillugu suliniut /Projekt Børn og Unges Syn” qulequtsiullugu danskit meerartaasa akornanni isigiarsuttuuneq suussusersineqanngitsoq ukkappaa. Tamatumani Danmarkimi meeqqat tappissusaannik aaqqissuussamik misissuisoqartaraluaq, meeqqat isigiarsuttut siusinnerusukkut paasineqarsinnaanissaasa pikkoriffigineqarnerulersinnaanera, inerniliussat ilagaat.

Meeqqani isigiarsunnerup paasineqarnissaanik ukkassinermik nukittorsaanissaq siunertaralugu, Komiteen for Sundhedsoplysningip Synoptik-Fonden sinnerlugu Barnets Syn qulequtsiullugu suliniummi, meeqqat isigiarsunnerannut toqqammavissanik tutsuiginarsakkanik qulaajaaneq 2019-imi ingerlappaa. Danmark, Norge aamma Sverige qulaajaaviupput. Qulaajaanerup meeqqani isigiarsunnermut toqqammavissanik tutsuiginartunik toqqaasoqarsinnaannginnera, kisiannili uuttuutit nunani taakkunani nassuiarneqartut – ilisimatuussutsikkut allaaserisat, pisortat maleruagassiaat kiisalu paasissutissat peqqinnissamut tunngatilugu kattuffinneersut akimorlugit annertuumik assigiissuteqarnerat takutippaa.

Tamatuma kingorna peqqinnissamik ilinniagalittut aqutsisoqatigiit* toqqammavissanik maluginiarneqarsinnaasunik qulaaluanik, iliuuseqartunit ingerlateqqinneqartunik, toqqaapput.

Meeqqat tappissusaat pillugu ilisimatuussutsikkut misissuineq

Toqqammavissanik qulaajaaneq

Komiteen for Sundhedsoplysning toqqammavissanik qulaajaasuuvoq.
Qulaajaanermi Danmark, Norgimi Sverigilu akimorlugit ingerlanneqartumi makku ilaapput:

Ilisimatuussutsikkut atuakkiat, allaaserisat assigisaallu.
Naalagaaffinni aqutsisoqarfinnit ministeerianiillu paasissutissat innersuussutillu
Suliniaqatigiiffinnit peqqinnissamullu tunngatillugu ilinniagalinnit paasissutissat
Napparsimmaviit avataanneersunit:
- meeraaqqerisut
- nakorsiartitsiviit
- isit nakorsaat
Napparsimmavinni isit nakorsaat

*Aqutsisoqatigiit tassaapput:

Lisbeth Sandfeld, overlæge og Ph.d., Øjenafdelingen, Sjællands Universitetshospital, Roskilde
Inger Holst, skele-terapeut, Sjælland Universitetshospital, Roskilde
Susanne Rank Lücke, sundhedsplejerske, formand for Fagligt Selskab for Sundhedsplejersker
Merete Rubeck Petersen, praktiserende læge
Anette Slyngborg, klinisk fagspecialist og master i optometri, Synoptik A/S
Steffen Heegaard, professor, dr.med. klinisk professor ved SUND og overlæge i øjensygdomme Rigshospitalet/Glostrup, øjenafdelingen og patologiafdelingen
Grethe Ebert Jacobsen, sekretariatsleder, Synoptik-Fonden

Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfik Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik suliniummi peqataanerat pillugu qutsavigaagut, nakorsarlu Nick Duelund suliniummik piukkunnarsaaneranut immikkut qutsavigalugu.

Atortussanik aallerlutillu inniminniigit

Allagartarsuaq
Allagartarsuup imarai meeqqani tallimat arfineq marlullu akornanni ukiulinni tapissutsikkut ajornartorsiutinut- inersimasunit ulluinnarni nakkutigineqarsinnaasunut- ersiutaagajuttut qulaaluat

Allagartarsuaq kalaallisooq aajuk
Allagartarsuaq kalaallisooq inniminneruk

Isumassarsiorfissaq
Isumassarsiorfissaq Peqqinnissaqarfimmi tassanilu meeraaqqerisuni atugassanngorlugu suliarineqarpoq. Isumassarsiorfissaq, tappissutsimik misissuineq tamatumunngalu atortussat tappissutsikkullu ajornartorsiutit pillugit ilisimasanik imaqarpoq, meeqqanilu tallimat arfineq marlullu akornanni ukiulinni, tappissutsikkut ajornartorsiutaasinnaasunut ersiutit qulaaluat itisiliivigineqarlutik.

Isumassarsiorfissaq kalaallisooq aajuk
Isumassarsiorfissat kalaallissooq qallunaatoorlu inniminnikkit

Filmi isiginnaaruk

Angajoqqaanut filmiliaq

Meeqqap tappissutsikkut ajornartorsiutaata qanoq ilillugu paasillugulu iliuuseqarfiginerata angajoqqaanit oqaluttuarineqarnera tusarnaaruk.

Ilinniagalinnut filmiliaq
Tappissutsimik misissuinermi najoqqutassiaq meeqqallu tappissusaannut tunngatillugu maluginiagassat.

Uuttuutinik pineqartunik qulaaluanik itisiliineq

Ersiutit qulaaluat meeqqani maluginiarsinnaasatit isigiarsuttuunermik tikkuussisinnaasut makku maluginiakkit/eqqumaffigikkit.

Niaqorlunnerartarneq
Meeraq niaqorlunnerarajuppat, tamanna tappissutsikkut ajornartorsiuteqarnermut ersiutaasinnaavoq. Meeqqat tamarmik niaqorlunneq nassuiarsinnaasanngimmassuk meeqqap isimi tunui ippiginerai imal. ‘niaqqumigut qasoqqanersoq’ aperineqarsinnaavoq.
Nakunganeq ilaannikkuinnarluunniit nakusarneq
Meeqqat ilaat nakungajuaannartuupput, ilaalli ilaannikkuinnaq nakusarlutik. Meeqqap isiminik ilungersortitsivallaarneranut tamanna takussutaasinnaavoq. Nakunganeq isip aappaata isip aappaanik malinninnginneratigut paasilluarneqarsinnaanerusarpoq.
Atuagassaq tikivillugu atuarniarsarisarneq
Meeqqap atuarniarnermini pinnguarnerminiluunniit tikivillugu takunninniarsarisarnera imaluunniit ass. tabletimi qarasaasiamiluunniit atuarnermini allamilluunniit sammisaqarnermini iluaalliortarnera.
Illuinnarmik sequnngertarneq isilluunniit illuanik matusisarneq
Meeraq ukkassilluarsinnaajumalluni isimi illuanik sequnngertarpoq assertarluguluunniit imal.niaqqi uertittarlugu.
Qaamanermik iluaalliuuteqartarneq
Qaamanermut immikkut malussarinneq, seqernup qaammarnga sakkortutillugu imaluunniit illup iluaniit silammukarnermi kiisalu tv-ip, tabletip il.il. qaammarnginit takuneqarsinnaasartoq.

Toorlappasissoq aalasarissuunngitsorluunniit
Tappissuseq aalassarissuserlu imminnut ataqatigiipput, taamaammat meeraq isigiarsukkuni ukioqatiminut sanilliulluni aalariaatsiminik ataqatigiissaarinissaq ajornakusoortissavaa. Tamanna meeqqap pisattanut pequtinullu aportarneragut, nerinermi imernermilu userartuisarneragut imaluunniit arsamik akorsiniarnermigut ajornartorsiorneragut takuneqarsinnaasarpoq.
Ungasissunut isiginiarnermik ajornartorsiuteqarneq
Meeraq ungasissumiittunik takunninniarsarinermini ilungersortarnersoq maluginiaruk. Imaassinnaavoq aamma meeraq nammineerluni isinut misissuummut qanillerusuttoq imaluunniit arsamik pinnguarnermi peqataarusunngitsoq.
Eqqissilluni issianissamik ukkassinissamillu ajornartorsiuteqarneq
Meeraq takunilluarsinnaajumalluni nukinnik immikkut atuisaruni, ingerlaannaq qasulissaaq, tamannalu atuarusussutsimut ilinniakkererusunnermullu sunniuteqassaaq. Aamma imaassinnaavoq meeqqap naqinnerit tikkuartarai naqinnerillu ataatsimut kattunnerarlugit.
Isit qasusarnerat isillu tagiartortarnerat
Meeraq isimi tunuisigut iluaalliornerartarpoq isiniluunniit qasunerartarlugit. Meeqqani tappissutsikkut ajornartorsiuteqarnermut ersiutit nakkutigineqarsinnaasut qulaaluat, sunalu pillugu ilisimanissaasa pingaaruteqarnera pillugit nakorsap Nick Duelundip oqaluttuarnera tusarnaaruk.